Naisyrittäjien kasvuhalua kannattaa tukea

Suomen naisyrittäjien kevätseminaarissa Helsingissä 24.5. kuuntelin tarkalla korvalla tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan terveiset hallituksen suunnitelmista Suomen talouden kuntoon laittamiseksi. EU-vaaliehdokkaana ja vaalit aivan kulman takana, odotin kuulevani hallituksen näkökulmia EU-vaikuttamiseen, ne jäivät kuitenkin uupumaan.

Pieni myötähäpeä valtasi mieleni, kun helsinkiläinen kokoomuksen ministeri puhui Itä-Suomen tilanteesta. Kuulijoina olivat mikkeliläisen allekirjoittaneen lisäksi naisyrittäjiä muun muassa Juvalta, Kainuusta, Imatralta, Lappeenrannasta, Pieksämäeltä… Multala kertoi, kuinka Itä-Suomen ainoa ongelma on, ettemme tee yhteistyötä ja ratkaisu ongelmiin on tohtorin koulutus. Suomi tarvitsee ministerin mukaan lisää korkeasti koulutettuja.

On totta, että Suomessa on OECD maiden keskiarvoa vähemmän korkeakoulutettuja, vain noin 40 prosentilla on korkeakoulu- tai yliopistotutkinto, kun esimerkiksi Japanissa ja Koreassa jo lähes 80% on korkeasti koulutettuja. Korkeakoulupaikkojen lisäämiselle on peruste, korkeakoulutettujen työllisyysaste on 10 % korkeampi kuin toisen asteen koulutuksen saaneiden ja korkea-asteen koulutus tuo paremman palkan.

Meillä täällä Itä-Suomessa ei kuitenkaan ole ainakaan tällä hetkellä näkyvissä mitään erityisiä työmarkkinoita varsinkaan väitelleille tohtoreille. Olisin odottanut linjauksia rajan sulkemisesta aiheutuneille erityisongelmille, mitkä näkyvät matkailuyrityksissä ja palvelualoilla, joilla on paljon naisyrittäjiä ja - työpaikkoja. Hallitus on tehnyt päätöksen tukea TKI-% rahoitusta ja korkeakoulutusta.

Kysyinkin ministeri Multalalta, kuinka sitten tuetaan naisvaltaisia yrityksiä, hoiva -ja luovat alat mainitakseni. TKI-panostukset kun ovat usein teollisuus ja teknologiapainotteisia ja siten miesvaltaisia. Tässä olisi voinut tuoda esille erilaiset EU:n mahdollistamat rahoituskanavat. Mitäpä jos esimerkiksi päästökauppatuloilla rahoitettava Euroopan investointipankin innovaatiorahasto, jossa on 45 miljardia euroa pääomaa, pitäisi sisällään korvamerkityn rahoituksen juuri naisvaltaisille aloille? Kuinka voisimme EU-tasolla vaikuttaa naisvaltaisten alojen koulutuskysymyksiin?

Euroopan unionissa tulee tehdä vahvaa naisjärjestöjen vaikuttamistyötä. Suurin osa suomalaisista yrityksistä on mikro ja PK-yrityksiä, joiden mahdollisuus saada takauksia investointilainoille on lähes olematon. Tässä EU voisi olla rohkeampi ja toivoisin keskustelua erilaisten takausjärjestelmien luomiseksi. Halua investoida on, rahoitusta vaan mahdotonta saada.

Helsingistä matkasin Imatralle ja vastassa ollut paikallinen ruoantuottaja totesi tohtoreista kertoessani, että ”kyllä mekin voidaan tohtoreita muutama palkata. Palkka on kyllä sitten maataloustyöntekijän”.

Muutamaa päivää aiemmin olin vieraillut Mikkelissä ammattikoulussa ja kuullut koko kampanjan aikana fiksuimman kommentin, 18-vuotiaan sähköalan opiskelijan suusta; ”ei minulla ole huolta tulevaisuudesta, sähköverkon turvaaminen on aina yksi tärkeimmistä tehtävistä”.  Ehkäpä Ministeri Multalankin kannattaisi vierailla ammattikoulussa.

En väitä, etteikö panostukset TKI-toimintaan ja tohtorinkoulutuksiin olisi tärkeitä, ne ovat, kotimaiset innovaatiot laahaavat. Mutta pahasti pelkään, että nämä panostukset eivät saavuta naisyrittäjiä, vaan alv-korotukset ja liikevaihdosta laskettavat yel-maksut tulevan ajamaan kymmenet tuhannet mikroyrittäjät lopettamaan. Halutaanko naisyrittäjät korvaamaan kansainvälinen halpatyövoima?

Naisyrittäjien ääntä tarvitaan myös Euroopassa. Me emme ruikuta, mutta ansaitsemme reilut pelisäännöt, joiden varassa on hyvä yrittää, työllistää ja kasvattaa omaa yritystä.