Mitenkäs perhe, jos sinut valitaan EU parlamenttiin?

Tuon kysymyksen olen jo muutamaan otteeseen kuullut ja ajattelin, että siihen on hyvä vastata julkisestikin. Äänestäjiä oikeutetusti kiinnostaa myös käytännönasiat.

Olemme 15- ja 13-vuotiaiden lasteni kanssa sopineet, että mahdollisen valintani myötä muuttaisimme Brysseliin.

Mikkeliin muutimme noin viisi vuotta sitten 8 miljoonan asukkaan Bangkokista, joten suuri ja uusi kaupunki asioiden järjestelyineen eivät ole meille vierasta tai stressaavaa. Olen jo läpikäynyt kodin etsinnän, koulujen ja harrastusten valinnan vieraassa kulttuurissa miljoonakaupungin vilskeessä.

Teini-ikäiset lapseni puhuvat kotikielenään suomea ja englantia sekä ylläpitävät thain kieltä. Kolmikielisyyden ansiosta kaikki kielten opiskelu on heille huomattavasti helpompaa kuin äidilleen. Lapset ovat opiskelleet maailmalla kansainvälisissä kouluissa, poika IB-linjalla ja tytär seuraten brittiläisthaimaalaista opetussuunnitelmaa. Koulupolkunsa he aikoinaan aloittivat ainoina länsimaalaisina lapsina thaimaalaisessa kyläkoulussa.

Elämämme on aina ollut hyvin kansainvälistä ja äänestäjät voivatkin luottaa siihen, että meppinä energiani ei menisi uuden stressaamiseen ja käytännönasioiden järjestelyihin, vaan pääsisin heti tarttumaan toimeen!

Mielikuvissani mepin työ on pitkälti lobbaamista ja siksikin, mielestäni asuminen siellä, missä kaikki tapahtuu, on hyvin tärkeää. Jatkaisin edelleen Mikkelin kaupunginvaltuustossa ja matkustaisin maakunnissa. En vierasta aktiivista ja liikkuvaa työtä, itseasiassa nautin siitä. Vastinetta äänellesi!