Julkaistu 15.10.2023
Kilpailu kansainvälisistä osaajista käy kovana. Suomi tarvitsee ulkomaisia työntekijöitä ja maahanmuuttoa.
Julkaistu Länsi-Savossa 15.10.2023
Kilpailu kansainvälisistä osaajista käy kovana. Suomi tarvitsee ulkomaisia työntekijöitä ja maahanmuuttoa. Kaikki tulevaisuutta ennustavat graafit näyttävät Etelä-Savolle heikkoa kasvupotentiaalia. Nykytilanteenkin ylläpitäminen voi olla mahdotonta ilman muualta saatavaa väestön kasvua. On kuitenkin kaksi eri asiaa puhua maahanmuutosta ja kansainvälisistä osaajista.
Kansainvälinen osaaja on usein ekspatriootti, vapaaehtoisesti toiseen maahan työn ja kunnianhimon perässä muuttava koulutettu ammattilainen. Hän tulee maasta, jossa opiskelu on maksanut hänen perheelleen suuren hinnan. Nyt hän siirtyy osaamisensa ansiosta maasta toiseen parempien mahdollisuuksien perässä. Perhe panostaa koulutukseen ja säästää jo etukäteen kouluikäisten lastensa yliopistoihin. Toisin kuin meillä Suomessa, lähes kaikkialla muualla koulutus maksaa ja sen eteen vanhemmat tekevät kaikkensa.
Kuvitellaanpa, että osaajalle on Suomesta – Mikkelistä – tarjolla erittäin mielenkiintoinen ja haasteellinen työpaikka vesiteknologian parissa. Mikkeli vaikuttaa rauhalliselta ja kauniilta paikalta asua. Talonkin saisi vuokrattua aivan järven rannalta! Muuttoajatuksen ollessa jo pitkällä perhe tutkii lasten kouluvaihtoehtoja. Selviää, ettei Mikkelissä olekaan englanninkielistä koulua peruskoulu- ja lukioikäisille lapsille. Lähimmät englanninkieliset linjat ovat yli 100 km päässä, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa. Mikkeli putoaa vaihtoehtojen joukosta.
Kansainvälisen koulun tulisi olla International Bacclaurette (IB)-koulu, jonka suoritukset kelpaavat useimmissa maissa. Mikkeliin muuttajan lapset voisivat jatkaa sujuvasti opintojaan täällä ja jatkossa mahdollisesti jossakin muussa maassa. Perhe, joka on itse koulutettu ja panostaa lastensa opintoihin, ei voi ajatellakaan lapsiaan ummikkoina suomenkielisessä koulussa. On kaunis, mutta epärealistinen ajatus, että kaikkien lasten tulee opiskella Suomessa suomen kielellä. Kansainvälisten osaajien muuton Mikkeliin tämä ajattelumalli torppaa.
Tein kaksi vuotta sitten valtuustoaloitteen Mikkelin kansainvälisen IB-linjan perustamisen selvittämisestä. Aloite haudattiin ajatuksella, että “meidän lapsemmehan puhuvat loistavaa englantia”. Kyse ei olekaan pelkästään meidän lapsistamme, vaan myös kansainvälisten osaajien lapsista. Heidän, joiden perään huudetaan jo valtion tasolla saakka.
Jokaisessa Mikkeliin kasvuun tähtäävässä seminaarissa tai työpajassa nousee esille ”kansainvälistyminen”, joten eiköhän olisi aika perustaa Mikkeliin kansainvälinen koulu. Ilman sitä olemme auttamatta periferiaa.
Kati Annikan kuulumiset